Olin kuullut juttua korealaisista monen kerroksen saunakomplekseista ja siitä, kuinka niissä voi halutessaan olla jopa yötä. Käytiin testaamassa pari eri mestaa ja molemmat oli erittäin positiivisia kokemuksia.
Homma toimii yksinkertaisesti niin, että ensin suoritetaan maksu tiskille ja sitä vastaan saa pyjaman ja avainrannekkeen. Seittemän euron hinta 24h saunottelusta on mielestäni aika kohtuullinen ja myös halpa vaihtoehto yösijaksi. Ensiksi viedään kamat pukukoppeihin ja sitten painellaan munasilteen miesten kesken poreileen erilaisiin altaisiin ja ottaan mm. suolalöylyjä suolasaunaan. Altaita on eri lämpöisiä, kuten myös saunojakin. Löytyy yli 80 asteen lämpöjäkin, ettei tarvi kovemmankaan saunaspeden palella. Toisesta kerroksesta löytyy miesten ja naisten yhteiset tilat, missä kuljetaan aulassa saadut pyjamat päällä. Tarjolla on lisää saunoja, erilaisia terveyshuoneita, nukkumahuoneita, kuntosalia, videopelejä, tv-huoneita ja kaikkee mahdollista. Ruokaa ja juomaa on rahaa vastaan tarjolla ja ilmaisia vesiautomaatteja ympäriinsä, ettei rupee huippaan. Hassua tietenkin hikoilla saunassa vaatteet päällä, mutta näillä mentiin. Usean tunnin saunottelun ja relaxoinnin jälkeen on aika föönata tukka, iskee geelit perään ja lähtee persikan raikkaana kaupungin vilskeeseen. Hieno kokemus. Kalevan uimahalli vois laajentaa tilojaan...
Sauna experiencen lisäks toinen juttu mikä oli Korea visiitin aikana määrä toteuttaa oli vuoren vallotus. Viime tiistaina kelit oli about otolliset ja päätettiin lähtee kohti Mt. Boukhasania kaupungin laidalla. Kaupasta parit energiapatukat ja palautusjuomat ja eikun matkaan. Heti alkumatkasta tuli selväksi, että uuden karheet mokkasiinini ei ollu ihan ne parhaimmat maholliset jalkineet tälle vaellukselle. Yritin parhaani mukaan hiihdellä vuorenrinnettä ylöspäin, mutta Töykänän kirahvi ja Thaimaan prinssi loikki auttamatta koko ajan karkuun. Välillä maasto oli niin hankalaa, että joutui vetämään nelivedon päälle. Hikee puski ja sydän tykytti. Onneks olin varannut Gatoradee pullollisen ja sen voimin sain puristettua itseni base camppiin. Maasto jyrkkeni koko ajan ja paikka paikoin rupes jo hirvittään, että uskaltaakohan sitä edes koittaa huipulle asti. Oltiin vajaa 100 metriä huipusta, kun päätös keskeytyksestä tehtiin... Paikalliset veteli tässä kohtaa piikkejä kenkien pohjiin ja kaivo hakkuja esiin. Lunta oli jonkun verran maassa ja kalliot aivan helvetin liukkaita, joten päätettiin kääntyä takasin ja välttyä todennäköseltä vapaapudotukselta tyhjyyteen. Harmitti vähän, mutta päätös oli oikea.
Vaikka ei päästy iskeen Team Bangkokin lippua vuoren huipulle, niin saatiin kuitenkin upeita kuvia ja raitista ulkoilmaa eeppisissä maisemissa. Tultiin alas hieman eri reittiä, kun toiseen suuntaan mentäessä ja ohitettiin mm. jäätyneitä vesiputouksia. Bonuksena vielä se, että ainuttakaan turistia ei tullut reitillä vastaan. Paikallisia teräspappoja ja teräsmummoja kyllä senkin edestä. Hieman hävetti, kun 40 vuotta vanhemmat tikkaa ylämäessä ohi... No lopulta viiden tunnin samoilun jälkeen päästiin takasin lähtöpisteeseen ja bussilla kotio pötköttään. Ristus mikä reissu, mutta it was worth it!
Loput päivät kierrettiin vielä pakollisia nähtävyyksiä ja mäsäytettiin mm. raakaa lehmää. Oli aika tiiviis Korea yheksässä päivässä paketti ja paljon jäi vielä kokematta, mutta kaiken kaikkiaan jäi hyvä maku suuhun. Tällä hetkellä ollaan jo kaukana poissa ja majaillaan jälleen kerra, missäs muuallakaan, kun Bangkokissa. Täällä vietetään vielä nelisen päivää ja sitten ikävä kyllä tämä reisu rupee oleen paketissa. Luvassa on vielä mäsäytys postaus erilaisine herkkuineen ja tottakai loppulauseet. Saataisiinko jopa Mr. Bangkokilta itseltään pari sanaa viimeistelemään tämä seikkailu. Jäämme jännityksellä odottamaan...
-Don
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti