Mossel Bay

Kun eurooppalaiset ensimmäistä kertaa astuivat Etelä-Afrikan maaperälle se tapahtui nimenomaan Mosselin lahdella. Alueella on tehty myös paljon ihmishistoriaan liittyviä löytöjä aina 164 000 vuoden takaa, joihin mekin päästiin ihan konkreettisesti tutustumaan.

En oikein vielä osaa sanoa, mitä mieltä tästä maasta olen. Luonto on kaunista ja eläimistö ainutlaatuista mutta, kun hotellin respa kieltää poistumasta portista keskellä päivää vedoten siihen, että lajitoverit alueella saattavat kusettaa ja ryövätä, niin pisteet hitusen laskevat. Meininki Mossel Bayssa kyllä rauhoittui huomattavasti Cape Towniin verrattuna, mutta aivan täysin en ainakaan itse ole vielä pystynyt relaxoitumaan, vaikka normaalisti se onnistuu hyvinkin helposti ja on käytännössä oletustilani. 

Mossel Bay on suosittu kohde adrenaliini addikteille. Mahdollista on päästä mm. sukeltamaan valkohaiden kanssa, purjehtimaan, laskuvarjohyppäämään, surffaamaan, liitovarjoilemaan, jne jne... Me nyhveröt kuitenkin valitsimme hieman rauhallisemman vaihtoehdon ja päätimme tutustua ihmisen historiaan. XD MEGALOL. Mr. Bangkok ei muutenkaan pidä valkohaita juuri minään ja laskuvarjohyppykin on tälle kaverille liian arkista puuhaa.

Lyöttäydyttiin siis paikallisen Indiana Jonesin matkaan, joka vei meidät homo sapiensin  alkulähteille. Laskeuduttiin portaita alas jyrkänteen reunaa, jotka johdatti meidät suureen luolaan,  aivan tyrskyävän meren äärelle. Tällaisia luolia on  tällä alueella 15, mutta erikoisen tästä numero 13b stä tekee se, että sieltä on löydetty merkkejä pienen ihmisryhmän ( mahdollisesti pienen perheen ) elämästä 164 000 vuoden takaa. Sen verran merkittävä löytö on kyseessä, että tutkimushankkeeseen on keretty upottaan jo useita kymmeniä miljoonia dollareita.

Kun katsot alla olevaa kuvaa, niin kuvittele meren tilalle silmiin kantamattomiin ulottuvaa ruohotasankoa ja itsesi esi-isiemme ja äitiemme saappaisiin. Luola tarjosi suojaa auringon paahteelta ja villieläinten hampailta. Maisema todella oli hyvin eri näköinen melkein 200 000 vuotta sitten. 

- Don

  

Mother City aka Cape Town

Kymmenen päivän vierailu maailman kauniimmaksi tituleeratussa kaupungissa on tullut päätökseen ja tätä tekstiä kirjotellaan pikkasen vajaat 400 kilometriä Kapkaupungista itään, Mosselin lahdelta.

Ennen reissuun lähtöä tuli katsottua ennakkoon muutamat dokumentit siitä, kuinka rikollisuus ja eriarvoisuus riivaa tätä Afrikan eteläkärjen helmeä ja kuinka rotuerottelu on vieläkin vahvasti läsnä. Valkoiset todellakin asustelevat visusti sähköaitojensa ja muuriensa sisäpuolella ja pääasiassa viettävät vaan aikaa ns. valkoisten kansoittamissa kaupunginosissa. Fiilis on hyvin erilainen riippuen siitä missä osissa kaupunkia liikut. Ennen pimeän tuloa uskallettiin aivan hyvin liikkua jalkasin mihin vaan, mutta heti kun aurinko on laskenut niin meininki ainakin meitin kotikulmilla muuttui sen verran levottomaksi, että katsottiin parhaaksi pysytellä kämpän suojissa. Tämä ärsytti suunnattomasti, koska on tottunut siihen, että ei tällaisista seikoista ole tarvinnut aikaisemmin välittää. Phnom Penhin keskiyön seikkailut voi tässä paikassa unohtaa heti kättelyssä. 

Pyrittiin siis hyödyntämään päivänvalo mahdollisimman tehokkaasti kaupunkiin tutustumiseen. Kapkaupungissa sijaitsee Afrikan mantereen ainoa ydinvoimala, joka puskee energiaa miljoonille etelä-afrikkalaisille. Patojen vesitasokin on ollut viime kuukausina hieman alhainen ja veden käyttöä on pyydetty säännöstelemään. Silti rikkaat läskit länkkärit tuntuivat tästä vähät välittävän ja polskivat menevään yksityisillä uima-altaillaan. So not cool...

Tehtiin opastettuja ja omatoimisia retkiä lähes päivittäin. Parhaimpina mainittakoon Groot Constantian viinitarha, Hyväntoivonniemen riehuvat paviaanit, Boulders Beachin pingviinit  sekä kirsikkana kakun päällä vierailu Robben Islandin vankilasaarella, missä Nelson Mandela apartheidin aikaan virui 18 vuotta. Oppaana toimi entinen vanki, joka vapautui saarelta seitsemän vuoden vankeuden jälkeen. Hieno kokemus ja lisäsi rutkasti tietoutta Etelä-Afrikan ei niin kaukaisesta, mutta verisestä ja epäoikeudenmukaisesta historiasta.

Toissapäivänä otettiinkin sitten auto alle ja jätettiin suurkaupungin vilske taakse. Tarkoituksena kurvailla yhtä maailman maisemarikkainta rannikkotietä itään kohti Knysnaa ja Tsitsikamman kansallispuistoo. Mr. Bangkok piiskasi Toyota Avanzaa pitkin N2 motaria yli vuorten ja laaksojen ja minä navigoin parhaan kykyni mukaan. Ensimmäinen etappi ajautui hieman sisämaahan mutta 375 ajokilometrin jälkeen saavuttiin taas meren ääreen.

Mossel Bay ja kolmen päivän pysähdys

This is... Africa

Team Bangkok featuring Donin Aurinkomatkat suuntasi jälleen pohjosen viimaa karkuun etelään ja tällä kertaa kirjaimellisesti ETELÄÄN.

Turkish Airlinesin siivellä heilahdettiin Afrikan mantereen eteläisimpään kärkeen Kapkaupunkiin. Mr. Bangkokille iski hirvee hinku nähdä elävä le le le lepardi ni eihän siinä muu auttanu ku lähtee ettiin niitä.

Ensimmäiset kymmenen päivää majaillaan normaalisti hulppeessa kattohuoneistossa ihan keskustan tuntumassa ja sen jälkeen on tarkotus lähteä pienelle tuhannen kilometrin roadtripille pitkin rannikkoa. Nyt ollaan toista päivää viimeistelemässä ja melkein 20 kilometriä kävelyä jo takana. Peukalolla kun mittaa kartasta niin joka paikkaan voi mennä omilla jaloilla. Rikollisuus ja yleinen levottomuus keskustan alueella varsinkin pimeyden laskeutuessa hieman rajottaa päivien pituutta mutta onneksi aurinko laskee vasta kahdeksan pintaan niin kerkee tepsuttaan komeesti ittensä piippuun jo ennen sitä. Kaupungin valojen katselu 21. kerroksestakin on ihan mukavaa puuhaa.

Maisemien puolesta Kapkaupunki on ehkä hienoin missä itse olen käynyt. Vuorten välitön läheisyys ja tyrskyävä Intian valtameri luo mielettömän miljöön tälle vuoden 2010 world cupin isännälle. Eriarvoisuus ja köyhyys valitettavasti näkyy katukuvassa ja tuttuun tyyliin rikkaat valkoiset on rakennuttanut omat huvilansa ja pelikenttänsä erilleen muusta väestöstä, mikä tuskin ainakaan edistää yhteisöllisyyttä. Mutta koska Donin Aurinkomatkat hakee aina aitoo menoo, niin ainoo valkonen mitä meidän kämpän edustalla näkee on oma aurinkorasvaa valuva naama, joka heijastuu kadun toisella puolella sijaitsevan firearms liikkeen näyteikkunasta.